Jazztorilla viihdytään bossa novan tahdissa

Lahti Big Band tuo Jazztorille tuulahduksen Brasilian lämmöstä. Laulusolistiksi on saatu virolaissyntyinen Kadi Vija. Berklee College of Musicin ja Sibelius-akatemian jazzlinjan kaltaisissa opinahjoissa kouliintunut ääni taipuu moneen, ja sitä on kiitelty monissa eri yhteyksissä. 

Vija on muusikkona rohkea etsijä, joka ei epäröi tarttua myöskään paljon laulettuihin standardeihin. Lahteen hän saapuu bossa nova -painotteisen ohjelmiston merkeissä. Omassa ilmaisussaan Vija sanoo hakevansa samanlaista ponnistelematonta luonnollisuutta, joka on leimannut tunnetuimpien bossa nova -taitajien persoonallista tyyliä.

Utelimme solistivieraalta tunnelmia ennen yhteistyön alkua.

Sinut on viime aikoina opittu tuntemaan ennen kaikkea ihmisääntä ilmeikkäänä instrumenttina käyttävänä ja mielellään improvisoivana luovana äänitaiteilijana. Mikä on suhteesi perinteisempään laulettuun jazziin?

Vastaus: Olen aikanaan oppinut siitä paljon ja arvostan sitä suuresti. Edelleen teen keikkoja, joiden ohjelmisto koostuu perinteisistä lauletuista jazzstandardeista. Siihenkin kuuluu vahvasti improvisaatio, kuten aikoinaan esimerkiksi Ella Fitzgeraldilla, Carmen McRaella ja Sarah Vaughanilla.

Olet kertonut tutustuneesi jazzmusiikkiin lähemmin vasta noin 20-vuotiaana. Ketkä jazzlaulajista ovat sittemmin olleet suurimpia innoittajiasi?

Vastaus: Ehkä suurin innoittaja on ollut Emma Larsson, Sibelius-Akatemian jazzosastolla opiskellut, nykyisin New Yorkissa asuva jazzlaulaja. Suurimpia innoittajia ovat olleet myös Chet Baker, Carmen McRae, Betty Carter ja Gretchen Parlato. Billie Holiday koskettaa myös aina, mutta diggaan hänestä enemmän jazzin nautiskelijana. 

Lahti Big Bandilla on ilo saada sinut solistikseen Jazztorin konserttiin. Millaisia kokemuksia aiemmat big band -yhteistyöt esimerkiksi UMO Helsinki Jazz Orchestran kanssa ovat sinulle olleet?

Vastaus: Kokemukseni UMOn solistina ovat olleet aivan upeita ja unohtumattomia. Aivan jokainen keikka. Big bandin monipuolisuus ja voima ovat tehneet vaikutuksen. Myös se, että voi luottaa kapellimestariin ja olla vastuussa ainoastaan omasta mahdollisimman hyvästä suorituksesta on mahtava vaihtelu pienyhtyeiden liiderin asemassa olemiseen. 

Olette Erno Tiittasen kanssa rakentaneet latinalaisrytmeille rakentuvan ohjelman. Onko bossa novaan, sambaan ja niin edelleen mielestäsi helppo syttyä virolaisella tai suomalaisella verenperinnöllä?

Vastaus: Hyvä kysymys. Bossa novan tunnetuimmat laulajat kuten Astrud Gilberto ja Antonio Carlos Jobim ovat laulutyyliltään juuri sellaisia, mitä itse omassa tekemisessäni haen. Pehmeyttä, minimalistisuutta. Ehkä siksi siihen on niin helppo samastua. En tiedä, onko virolais-suomalaisella verenperinnöllä siihen kauheasti vaikutusta. Ehkä kyse on pikemminkin persoonallisuudesta. Ja toki ihan luontaisesti tuleva lauluääneni sopii mielestäni hyvin bossa novan tunnelmaan.

Mikä on viestisi lahtelaiselle ja laajemminkin päijäthämäläiselle yleisölle? Miksi kannattaa tulla paikalle?

Vastaus: Olisi ihana tutustua päijäthämäläiseen yleisöön. Ohjelmistosta tulee varmasti superhyvä ja orkesterin soinnista mahtavan pehmeä, jokaisen kuulijan korvia hivelevä. Olen hyvin hyvin innoissani tästä.